Kukapa olisi osannut vain muutama vuosikymmen sitten ennustaa, että Pohjanlahden vähemmän muodikkaalta laidalta ilmaantuisi maailman markkinoille yksi omintakeisimmista ja monipuolisimmista osaajakeskittymistä juuri ohjelmistoalan saralla. Historiallisesta perspektiivistä tirkisteltynä ei olisi ollenkaan ihme, jos menneiden aikojen kuokkiinsa hukkuneet jussit katselisivat ihmetyksen vallassa, miten näin routaisesta maasta on onnistunut kukkimaan niin moninainen sato maailman mittakaavassa mitattunakin kyseenalaistamatona huippuosaamista ohjelmistoteknolgian toimialalla. Vaikka moni hitaimmista hämäläisistä pitkään epäilikin koko digitaalisaation laajan sateenkaaren alla asustavaa aluskasvillisuutta, nyt ohjelmistoyritysten merkityksen Suomen tulevaisuuden kannalta ymmärtää jokainen.

Eikä kalevalainen kovakoodaus ole pelkästään täällä kotipitäjällä kovassa huudossa, vaan pitkin maailmaa asiasta mitään ymmärtävät, aina journalisteista enkelirahoittajiin, pitävät suomalaisia ohjelmistoalan yrityksiä poikkeuksetta varteenotettavina toimijoina. Suuren pohjatyön tämän maineen osalta teki luonnollisesti takavuosien matkapuhelinjätti Nokia, joka rakensi omalta osaltaan Suomesta sillan maailmalle, jota myöten monien uusien toimijoiden on ollut vaivatonta kiihdyttää kulkuaan kohti isompia ja rahakkaampia markkinoita. Ja nykyajassa tämä toimijoiden kirjo on moninaisempi ja ilmeikkäämpi, kuin vienninedistämiskeskus uskaltaa uneksia edes villeimmissä unissaan, kattaen lähes kaiken, koulutuksesta finanssiteknologiaan ja peleihin.

Kumisaappaista älylaitteisiin

Etäisyys maailman metropoleista on pienen koon ohella ollut kotimaisille ohjelmistoyrityksille aina yhtäaikaisesti onni ja kirous. Pienillä sisämarkkinoilla on tunnetusti tilaa vain muutamille todella isoille toimijoille, joten paine kansainvälistymiseen on ollut aina korkea ja toisinaan jopa kivulias, mutta samalla muutamaa suuryhtiötä palvelevat koulutuspoliittiset ratkaisut ovat tuottaneet uskomattoman määrän osaajia myös pienempien yritysten tarpeisiin. Nokiasta etäisyys Supercellin ja Rovion kaltaisiin uuden talouden viihdeyhtiöihin jättää väliinsä monta oman alansa huippua kuten esimerkiksi F-Securen, Bittiumin tai vaikkapa M-Filesin, jotka jokainen ovat oman toimialueensa kansainvälistä huippua.

Paljon muutakin kuin Nokia

Vaikka tilanne tällä hetkellä vaikuttaakin varsin ongelmattomalta ja luonnolliselta, ei ole mitään syytä kuvitella, että polku reikäisiä peltiämpäreitä Neuvostoliittoon kauppaavasta kehitysmaasta tietoteknologian terävimmällä aallon harjalla surffaavaksi osaajakeskittymäksi olisi ollut mutkaton ja vailla uhrauksia niin yleisellä kuin yksilötasollakin. Kun pieni valtio ottaa digitalisaation kärkihankkeeksi, niin se tarkoittaa, että moni totuttu pelikirja ja perinne menee uusiksi. Mutta sen lopputuloksena on huomattavasti eläväisempi ja tulevaisuuden kannalta lupaavampi tilanne, kuin mihin jäykkä muutosvastarinta olisi voinut johtaa edes parhaimmassa mahdollisessa tilanteessa.

Fintechiä, viihdettä ja tietoturvaa

Vallitsevassa markkinatilanteessa ohjelmistoalan yritykset kasvavat kokoluokasta riippumatta tasaiseen tahtiin, mikä ylläpitää jo olemassa olevaa tarvetta monipuoliselle osaamiselle, mutta synnyttää myös jatkuvasti uutta kysyntää osaajille. Moderneilla digimarkkinoilla tilanne elää jatkuvasti ja suhdannemuutokset vaativat toimijoilta jatkuvasti kykyä uusiutua, ja tähän suomalainen ohjelmistoala on kerta toisensa jälkeen osoittautunut kykenevänsä. Perinteisten toimijoiden kuten Elisan tai Tiedon lisäksi markkinoille on syntynyt tilaa muun muassa Goforen, Vincitin tai Futuricen kaltaisille uusille ketterille toimijoille, jotka palvelevat asiakaskunnan kehittyviä tarpeita moderneilla ajatusmalleilla ja ratkaisuilla.